Toisen ihmisen kuuntelu
Sain ystävältä kirjasuosituksen, johon tartuin heti ja josta tämä blogikirjoitus kumpuaa. Kirja on Kate Murphyn Et taida kuunnella. Pohdin aihetta usein jo työni puolesta, sillä koen, että tärkein tehtäväni hoitotyössä on toisen kuuntelu. Ilman aitoa mielenkiintoa ja kuuntelua asiakasta kohtaan en saa tärkeää tietoa, jonka pohjalta osaan auttaa häntä. Kuunteleminen on välittämistä. Kuuntelemalla myös annamme toiselle ja itsellemme mahdollisuuden muutokseen ja kasvuun.
Kiinalaisessa lääketieteessä mieli ja sielu tunnetaan nimellä Shen.
Shen näkyy nimenomaan ihmisen katseesta ja olemuksesta. On tärkeää, että hoitajan ja hoidon vastaanottajan Shenit kohtaavat, jotta hoito onnistuu ja tuottaa tulosta. Jos Shenit eivät kohtaa, voi hoitaja saada väärää informaatiota ja valita vääränlaiset hoitokeinot, jolloin hoitoon hakeutunut ei saa apua. Siksi läsnäolo, kuuntelu ja katsekontakti ovat todella tärkeitä hoitotyössäkin.
Kirjassa mainitaan, että päätös kuunnella ja jättää kuuntelematta on valinta. Ja, että se mitä valitsemme kuulla muokkaa meitä. Mielestäni se mitä ja ketä päätämme kuunnella merkitsee todella paljon. Se muokkaa meidän mielipiteitämme ja maailmankuvaa. Mitä valitsemme kuulla ja mihin valitsemme reagoida saattaa kertoa siitä mitä koemme tärkeäksi ja mikä koskettaa meitä jollakin tapaa.
Ihmisellä on tarve kuunnella ja tulla kuulluksi.
Kirjassa puhutaan siitä, että kuunteluvaje tekee ihmisen yksinäiseksi. Meillä on tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin, tähän aiemmin mainitsemaani Shenien kohtaamiseen. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy kuuntelemisen kautta. Siksi yksinäisyyttä voi kokea myös muiden ihmisten seurassa. Jos kukaan ei huomioi sinua tai et pääse keskusteluun edes kuuntelijan roolissa, todennäköisesti koet itsesi ulkopuoliseksi ja näkymättömäksi. Kun sinua kuunnellaan, tulee arvostettu ja hyväksytty olo. Tunnet yhteenkuuluvuutta ja koet olevasi osa porukkaa.
Kuunteleminen on osallistumista ja välittämistä.
En vielä ole kuunnellut tätä kirjaa loppuun, mutta jo nyt olen inspiroitunut kehittymään paremmaksi kuulijaksi. Ottamaan huomioon hiljaiset ja vähemmin näkyvät ihmiset. Oikeasti kuuntelemaan mitä toisella on sanottavaa, sen sijaan , että odottaisin omaa suunvuoroa, jotta voin sanoa oman asiani tai valmiiksi mietityn argumenttini. Olen valmis kuuntelemaan siten, että muodostan mielipiteeni vasta, kun keskustelukumppanini on sanonut sanottavansa kokonaan. Sillä, jos päätän jo etukäteen mitä seuraavaksi sanon, en oikeasti todella kuuntele ja vastaa hänen asiaansa. Keskustelu jää ontoksi ja ymmärrystä ei synny.
Kuuntelemalla opit toisesta ihmisestä ja asioista uutta.
